…toiset survovat jalkojaan kansioiden väleihin. Mikäli lukemisen kanssa on porobleemejä (poroviittaus tahallinen!), tulkkaan mielelläni ja myös kirjaimin, jottei tarvitse ajatustenlukuun alkaa. Tämä on tehty odotellessa kuvistunnin alkua, saksan kokeen jälkeisen tylsyyden vallitessa kun ei jaksanut kauppautua vaan piirtelemään jääminen houkutti enemmän. Piirsin myös kuvan aiheella Rainbow in the dark.
Teksti tulee myöhemmin.
VIRTAUS JA MOTIVAATIO: TUNTEIDEN VAIKUTUS IHMISEN KÄYTTÄYTYMISEEN
Motivaatio
Motivaatio säätelee ihmisen käyttäytymistä, sillä ihminen pyrkii tekemään asioita, jotka ovat hänen kannaltaan mielekkäitä. Jos opiskelija mielii päästä koeviikon kokeista läpi, hänen on luettava kokeisiin. Jos kuitenkin vaikkapa fysiikka tuntuu opiskelijasta tylsältä ja tarpeettomalta, hän saattaa lukea fysiikkaa vähemmän ja keskittyä huonommin, koska sen opiskeleminen ei tunnu mielekkäältä. Sen sijaan opiskelijan mielenkiintoiseksi kokema maantieto saa osakseen enemmän huomiota ja koekin menee paremmin, koska opiskelija on motivoitunut lukemaan juuri maantietoa.
Sisäinen motivaatio tarkoittaakin sitä, että ihminen tekee asioita ilman ulkoisia pakotteita tai palkkioita. Silloin hän kokee tekemisen itsessään mielekkääksi tekemisen kannalta. Esimerkiksi akvarellimaalari saattaa työskennellä pelkän sisäisen motivaation voimalla maalausta tehdessään, ellei hänelle makseta työstään mitään. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio saattavat toimia myös yhdessä, esimerkiksi ihminen, joka saa palkkaa työstä jonka tekemisestä pitää työn itsensä vuoksi.
VIRTAUSKOKEMUS
Sisäiseen motivaatioon liittyy myös virtauskokemuksia. Virtaus eli flow on tunnetila, jossa ihmisen harjoittama toiminta on ainoa asia, joka merkitsee hänelle sillä hetkellä. Esimerkiksi aika jää toissijaiseksi ja ajantaju saattaa hämärtyä virtauksen ajaksi. Muusikot, taiteilijat, urheilijat ja vaikkapa tietokoneella pelaavat opiskelijat voivat kokea virtauksen, mutta se on mahdollinen melkein millaisessa tilanteessa tahansa, jossa vain ihminen joutuu keskittymään johonkin asiaan ja hän itse sattuu pitämään kyseisestä toiminnasta.
Virtaus ja motivaatio liittyvät ihmisen kehitykseen. Ihminen oppii tehokkaimmin, kun hän työskentelee ja saa onnistumisen kokemuksia tehdessään jotakin osaamisensa äärirajoilla niin, että tekeminen on tarpeeksi haastavaa, muttei liian vaikeaa jotta hän ei kykenisi suoriutumaan haasteesta kunnialla.
Itselleni on yläasteen valinnaiskuviksen opettaja taannoin opettanut että virtauskokemuksia kannattaa kuvataidetta tehdessä pyrkiä kokemaan mahdollisimman paljon, sillä silloin tapahtuu taidoissa eniten kehitystä ja oppiminen käy kuin itsestään. Sitten jossakin vaiheessa huomaa oppineensa jotakin teknisesti hienoa jota ei ole ennen osannut, muttei välttämättä hoksaa missä ja miten sen on oppinut, kun se on tullut siinä tilanteessa luonnostaan. Siksi esimerkiksi piirtämiselle ja muulle taiteenteolle pitäisi antaa niin paljon aikaa, että keskittyä ehtii ja tehtävien asioiden pitää olla tarpeeksi vaikeita: Juuri sitä, missä on huono, pitää harjoittaa.
Jos se näkyy pienenä, kilkkaa kuvaa, jos se vaikka suurenisi.
Eli, eli. Aattelin tehä psykan tuotoksena tällaisen sarjakuvajutun, kun kerran tykkään piirrellä ja joistakin psykologisten tilanteiden esimerkeistä sai suhteellisen vähällä säätämällä kivoja ideoita sarjakuviin. Toivottavasti tällainen tuotosmuoto käy, ellei, niin ainakin tekeminen on ollut luovalle toiminnalle hyödyllistä. Heti kun saatiin ne laput, joissa luki että voi tehdä jonkun tuotoksen, ajattelin sitä pohdiskelevaa opintopäiväkirjaa sarjakuvablogimuotoon käännettynä, kun tämä blogi oli jo ennestään olemassa. Sarjisblogi-ideaa puoltaa myös se fakta, että kun asioita tutkii kantilta, joka kiinnostaa valmiiksi, älyää asiat paljon kivuttomammin ja muistaa paremmin myöhemmin. Tulee sellainen ahaa-elämys, että “haa, mie tein siitä sarjakuvan sillon joskus lukiossa! Se on muuten vieläki siellä blogissa.” .
Eli. Opintosarjisblogini tulee sisältämään jatkossa jotakin esimerkkistrippejä ja selityksiä mielensisäisistä ilmiöistä. Apuna on käytetty oppikirjaa Psykologia!, tunnilla tulleita ideoita ja ajatuksia sekä ennakkotietoja jotka pohjautuvat iänikuisiin psykologiankirjoihin ja Psyyke-nimiseen tiiliskivopukseen. Olettaen, että niistä on jäänyt jotakin mieleen.
Kuinka opintosarjisblogia sitten luetaan? Vasemmalla jossakin näkyy sellaisia Luokkia, kategorioita. Siellä on kohta “Psykologia”, jota klikkaamalla aukeaa sivu jolla on sarja osb:hen kuuluvia merkintöjä, sarjakuvia ja niihin liitettyä tekstiä. Koko homma sitten on se varsinainen tuotos, siis se Psykologia-kategorian sisältö. Muu roipe on sitten psykantuotokseen kuulumatonta sarjisblogeilua, joka on tehty omaksi iloksi ja muiden murheeksi tai sitten ei. Se ei kuitenkaan kuulu arvioinnin piiriin eikä tähän psykologian ykköskurssiin muutenkaan.
Tämä on siis osa yksi, kansi ja johdanto. Muut teoksen osat löytyvät Psykologia-luokan alta. Teoksen pitäisi olla valmiina koeviikkoon mennessä. Saa nähdä miten äijättären käy.